Yhteenveto sukutapaamisesta 6.6.2015 Savonlinnassa

SUKUTAPAAMINEN 6.6.2015

Fritz-suvun sukutapaaminen pidettiin 6.6.2015 Savonlinnan Seurahuoneella. Paikalla oli kun pikkulapsetkin lasketaan mukaan 29 henkilöä. Edellisestä v. 2003 tapaamisesta oli vierähtänyt jo 12 vuotta. Aika rientää kiitämällä. Ohjelma koostui Jouko Ritsilän esittelemästä DNA-sukututkimuksesta ja Esko Ritsilän esittelemästä perinteisen sukututkimuksen tilanteesta. Kävimme myös vilkasta keskustelua ja söimme päivällisen ravintolan puolella. Tilaisuus oli mielestämme hyvä, rakentava, keskusteleva ja lämminhenkinen.
Alla kerromme pääpiirteittäin esitelmistämme.
Esko Ritsilä:

PERINTEISEN SUKUTUTKIMUKSEN NYKYTILANNE

Perinteinen sukututkimus perustuu pääasiassa kirkonkirjoista kerättyihin tietoihin, joita ovat rippi,- ja lastenkirjat, syntyneiden,- kuolleiden- ja vihyttyen luettelot sekä muuttaneiden luettelot. Lisäksi olemme käyttänyt tutkimuksissamme sotilasasiakirjoja ja tuomiokirjoja, sekä vanhoja karttoja ja lehtileikkeleitä. Olemme lisäksi saaneet apua tutkinnassa mm. arvostetulta lehtori Heikki Vuorimieheltä Jyväskylän yliopistosta. Hän on mm. kirjoittanut kirjan ”Ruotusotilaiden tutkiminen”. Lisäksi hänellä on erittäin laaja tietämys sukututkimuksesta. Heikki Vuorimies auttoi meitä Elias Fritzin tutkimisessa, mutta häneltäkin loppui jäljet siihen mihin meilläkin. Tuomiokirjojen kääntämisessä saimme apua ammattilaisilta.
Saatujen tietojen perusteella olemme varsin suppea suku. Tiedon hankkimista on vaikeuttaneet Rantasalmen rippikirjojen puuttuminen 1773-1796 väliseltä ajalta. Ne olisivat meille erittäen tärkeitä .

Sukunimemme esiintyy aivan ensin kertaa Fritz, sitten joskus Frits, Fritsh, ja ainakin kerran Frisk. 1.7.1935 nimien muutosaallossa osa muutti nimensä Ritsiläläksi, Ritosaloksi ja Sierannaksi.
Tyttärien mennessä naimisiin tuli sukunimiksi mm. Ripatti, Nikkonen, Ikonen, Häkkänen, Pesonen, Suomalainen, Turunen, Makkonen, Luukkainen, Hyvönen ja Flander, tässä muutama sukunimi mainitakseni.

Yksi hämmentävä seikka oli, että Ritsilä nimi löytyy jo vuodelta 24.10.1903 ilmestyneestä lehdestä. Tässä on linkki http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/620322?term=Ritsil%C3%A4#?page=2 . Vuotta myöhemmin oli kaksi kertaa Lempi Ritsilä nimi lehdessä. Linkki lehteen http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716960?term=Ritsil%C3%A4#?page=2 Ketä he olivat, ei meillä tutkimuksista huolimatta ole tietoa, mutta kyseessä oli Viipurin postikonttorin ilmoitus.

Onko sukunimemme alkujaan Fritz, vai onko tämä sotilasnimi, näyttää jäävän arvoitukseksi. Miksi Elias käytti patronyymi nimeä Adamsson Catharinan synnyttyä 10.5.1783 ja tunnustettuaan lapsen omaksi?
Miksi Eliaksen syntymäaika on sotilaskirjoihin merkitty v.1743 ja rippikirjaan v.1752 ? Sen me tiedämme varmaksi, että kyseessä on sama Elias.
Miksi Eliasta ei löydy Rantasalmen Kolkontaipaleen komppanjasta, vaikka tuomiokirjassa v.1783 niin mainitaan ?
Missä Elias on syntynyt? Sotilaskirjoissa on maininta Karjala (Carelia) ja sitä puoltaa Eliaksen kertomus tulleensa venäjältä v.1776. Todennäköisesti hän on syntynyt Karjalan suomenkielisessä seurakunnassa, mutta mikä on sukunimi jos Fritz on sotilasnimi? Vaikeutta lisää se, ettei kaikista seurakunnista ole säilynyt tietoja siltä ajalta.
Minne Elias katosi v.1807? Vaikea uskoa hänen olleen ikänsä puolesta Suomen sodassa, palasiko hän Karjalaan, vai mitä hänelle tapahtui.
Kysymymerkkejä on paljon ilmassa, joihin yritämme hakea vastauksia. Jos teillä on ajatuksia, miten löytää ratkaisu näihin kysymyksiin, otamme ne mielihyvin vastaan.

Elias Fritzin tiedot elämästä ennen avioliittoa löytyy tuomiokirjoista Fritz-suku sukuhistorian sivulta. Eliaksen elämä oli niiden mukaan varsin värikästä. Tarkoitus on myös lisätä Eliaksen ja Elinin elämäntietoja tuomiokirjojen kautta myöhemmin.

Eliaksen ja Elinin lapsista kolmen tiedot ovat vähäisiä.

Maria s.1786 ei löydy mitään muuta tietoa, ei edes lastenkirjoista taikka kuolleiden luettelosta. Minne katosi Maria ?
Adolfhus s.1789, muuttokirjoista löytyi tieto häneen muuttaneen Rantasalmelta Heinävedelle v.1805, mutta ilmestyikin Leppävirralle samana vuonna. Tähän on loppunut hänen tiedot.

Abraham s.1793 on suvun mustalammas, hänen tiedot on myös vähäiset. Koska Abraham ei käynyt rippikoulua, hänen elämänkulku löytyy lastenkirjoista joihin ei ole merkitty vuosilukuja missä milloinkin asui. Abraham oli renkinä useissa taloissa eripuolilla Rantasalmea. Hänet on tuomittu varkaudesta ainakin kaksi kertaa ja viimeinen tieto löytyy Kuopion lääninvankilasta v.1826 jolloin hänet tuomittiin keisarin määräyksestä 40 pariin raippoja, julkiseen kirkkorangaistukseen ja 3 vuoden linnoitustyöhön. Lisäys 6.4.2016, Abraham oli linnassa ainakin 1822-1830 välisen ajan. Abraham kuoli Kuopion vankilassa 9.6.1830.

Muista lapsesta olemme saaneet selville, missä he ovat asuneet. Aluksi eri paikoissa Rantasalmella, kunnes v. 1828 Anders ja Gatharina Puurdin muuttivat Kerimäki Makkola 2 (Kivimäki) lapsineen ja v.1854 Sääminki Tolvanniemi 4 Penttilän tilalle. Tilalla asuu nykyään Pertti Fritz perh.
Todettakoon, että kun Anders ja Gatharina vihittiin 2.11.1815 ja Andersille syntyi Anna Turusen kanssa 22.11.1816 kuollut lapsi. Että sellainen velikulta Anders oli.

Näillä tiedoilla voidaan todeta sukumme olevan ihan tavallisia ihmisiä, mutta tutkimus jatkuu ja eihän sitä tiedä mitä vielä löytyy !!?

Tutkija Jouko Ritsilä työssä Mikkelin maakunta-arkistossa.
Sukututkija Jouko Ritsilä

Laitan lopuksi mallia tutkimuskohteistamme, kaikista löytyy Fritz.

Syntyneiden luettelo Rantasalmi v. 1796

Syntyneiden luettelo

Lastenkirja Rantasalmi 1800-1811 Palvalahti

Lastenkirja

Rippikirja v. 1812-1822 Rantasalo 10

Rippikirja

Vihittyjen luettelo Sääminki v.1882-1907 vuosi 1901.

Vihityt

Kuolleet Rantasalmi 1777-1816 v.1810.

Kuolleet

Muutokirja Rantasalmi v.1805.

Muuttokirja

Tuomiokirja Rantasalmi v.1796

Tuomiokirja

Jouko Ritsilä:
DNA-sukututkimus
Olen lisännyt DNA-osioon tiedot äitilinjastani ja ns. serkkutestistä. Tämä sen vuoksi, että näette mitä testejä on saatavilla ja samalla valoitan teille omaa “kokonaisgeeniperimääni”.
Jokainen kantaa tietoa esivanhemmistaan geeneissään. Sukupolvesta toiseen lapsi on perinyt geeninsä biologisilta vanhemmiltaan, puoliksi kummaltakin, satunnaisesti.
On yksittäisiä geenejä, jotka lapsi perii aina vain isältään tai aina vain äidiltään. Niinpä nämä geenit ovat kopioituneet läpi sukupolvien isälinjassa geneettiseltä “Aatamilta” n. 60 000 vuoden takaa ja äitilinjassa geneettiseltä “Eevalta”, n. 120 000 vuoden takaa. Tähän perustuu suoran isälinjan ja suoran äitilinjan tutkimus.

Mutaatio on sukuhaaran “korvamerkki”. Geenin kopioitumisessa vanhemmalta lapselle tapahtuu satunnaisesti virheitä, mutaatioita. Mutaatio periytyy edelleen tämän lapsen jälkeläisille, hänen jälkeläisilleen jne. Mutaatiosta tulee siis sukuhaaran korvamerkki. Mutaatioista kyetään päättelemään, kuinka kauan sitten kyseinen sukuhaara syntyi ja kuinka monta sukupolvea sitten kahden “geenisukulaisen” yhteinen esivanhempi on elänyt.
Vertaamalla näytteiden kokonaisperimää, löydetään “etäserkkuja”. Samoista esivanhemmista polveutuvissa (serkuksissa) on vielä monen sukupolven kuluttua niin
paljon yhteistä kokonaisperimää, että sukulaisuus kyetään päättelemään.

Sukututkimuksessa käytettäviä DNA-testejä

1) Isälinjan tutkimus (Y-DNA -testit)
2) Äitilinjan tutkimus (mtDNA-testit)
3) Family Finder (FF), ”serkkuhaku”

ISÄLINJATESTINI
Suoraa isälinjaa tutkitaan Y-kromosomin DNA:sta. Poikalapsi perii sukupuolikromosominsa (Y) aina isältään. Tämä on luonnollista, koska äidillähän ei ole Y-kromosomia lainkaan. Kun poikalapsen isäkin on voinut periä Y-kromosominsa vain isältään, tämä isältään, tämä isältään jne., johtaa katkeamaton ketju väistämättä kaikilla miehillä geneettiseen Aatamiin asti.
Y-kromosomin geeneissä on aikojen kuluessa tapahtunut mutaatioita. Mutaatio periytyy sen saaneen pojan sukuhaarassa eteenpäin. Mutaatiosta tulee näin sukuhaaran korvamerkki. Maailman miesväestön haploryhmät(klaanit) on määritelty näiden Y-kromosomin mutaatioiden perusteella.
DNA-testissä tutkitaan näytteestä löytyviä mutaatioita. Testi kertoo miehen haploryhmän, “miesklaanin”, johon hän kuuluu. Tieteen havaintoihin perustuen hänen esi-isiensä vaellus maapallolla piirtyy kartalle.
Lisäksi laboratorio vertaa Y-kromosomin geenisisältöä muihin tietokannassa oleviin testinäytteisiin. Täsmäävät näytteet ovat geenisukulaisten (“osumien”) antamia. Näytteenantajat polveutuvat samasta suorasta isälinjasta.Heillä on täytynyt olla yhteinen esi-isä menneisyydessä. Mitä vähemmän kahden testinäytteen tulos poikkeaa toisistaan (geneettinen ero), sitä läheisempi sukulaisuus on kyseessä. Testitulokset ennustavat, kuinka monta sukupolvea sitten yhteinen esi-isä kunkin “osuman” kanssa on elänyt.
Y-DNA -testi voidaan luonnollisesti tehdä vain miehille koska naisella ei ole Y-kromosomia lainkaan. Naishenkilö voi silti tutkituttaa isälinjaansa, jos on mahdollista saada DNA-näyte esim. naisen isältä, veljeltä, veljen pojalta tai muulta suoran isälinjan miespuoliselta edustajalta. Se kertoo yhtä lailla naisen isälinjasta.
Y-kromosomi ei sisällä lainkaan miehen ominaisuuksia, ulkonäköä, lahjakkuutta, luonnetta tms. ohjaavia geenejä. Y-kromosomin geeneillä ei ole juuri muuta tehtävää kuin tehdä sikiöstä poika ja ohjata miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymistä (Ei siis tarvitse pelätä testin paljastavan mitään arkaluonteista, kuten ei muissakaan sukututkimuksessa käytettävissä DNA-testeissä).
Eritasoiset Y-DNA -testit: Testissä tutkitaan tiettyjen, tuloksen kannalta merkittävien DNA-rihman kohtien sisältöä. Asiakkaan valittavana on eri tasoisia (myös eri hintaisia) testejä riippuen siitä, kuinka montaa “markkeria” tutkitaan (12, 25, 37, 67 tai 111). Esim. Y-DNA 67 = tutkitaan 67 DNA-rihman kohtaa.
Testin kertovuus lisääntyy, mitä useampia merkkigeenejä tutkitaan. Esim. 12 merkkigeenin tuloskin kertoo miehen perushaploryhmän ja jokainen “osuma” on varmasti sukulainen, mutta sukulaisuus voi olla vielä tuhansienkin vuosien takaa. Useampia “markkereita” verrattaessa löytyvät osumat kertovat lähemmästä sukulaisuudesta.

Ihmiskunnan haploryhmät

Varhaisessa esihistoriassa tapahtuneiden geenimutaatioiden perusteella koko ihmissuku voidaan jakaa sukuhaaroihin. Näitä sukuhaaroja kutsutaan halporyhmiksi tai klaaneiksi. Miehillä on omat haploryhmänsä, naisilla omansa. Jokaisen ihmisen geeniperimää tutkimalla on mahdollista selvittää, mihin perushaploryhmään ja sen jälkeen haarautuneeseen alaryhmään hän kuuluu.

Afrikassa elänyt ihminen lähti asuinseudultaan Kenian savanneilta liikkeelle noin 60.000 vuotta sitten. Osa Aatamin ja Eevan jälkeläisistä jäi Afrikkaan ja jakaantui siellä sukuhaaroiksi – he ovat afrikkalaisten esivanhempia. Nykyihminen tuli siis Lähi-itään (muuta kauttahan ei maailmaa päässyt valloittamaan). Lähi-idästä ihmiset lähtivät eri suuntiin. Kulkua ohjasivat esim. ilmastonvaihtelut ja niistä johtuneet ravintotalouden muutokset. Euroopassa ihmisen kulkua ohjasivat jääkauden aikaiset ilmastonvaihtelut ja jäätikön reunan liikkeet. Eri suuntiin liikkeessä olleen ihmissuvun lapsien perimään syntyi aika ajoin mutaatioita.

Syksyllä 2014 teetätin omat DNA-tutkimukseni FamilyTreeDNA-yhtiössä. Tulokset säilytetään siellä 25 v. eli aina vuoden 2039 loppupuolelle saakka. Sitä mukaa, kun maailmalta löytyy lisää sukulaisiani, tilanne päivittyy. Käytännössä päivityksiä tulee viikoittain ja voin seurata tilannetta ajantasaisesti koko ajan.

Isälinjan testissä olen ottanut Y-DNA 111:n ja ns. BIG-Y:n.

Minun ja sitä kautta Ritsilän/Fritzin suvun isälinjan haploryhmä on N-Z16981.

Haploryhmä N on kehittynyt Itä-Aasian haploryhmästä NO. Se sai alkunsa Indokiinassa tai Etelä-Kiinassa 15 000 – 20 000 v. sitten.
Euroopassa oleva N1c1 on synt. tod.näk. Etelä-Siperiassa n. 12 000 v. sitten ja levisi Koillis-Eurooppaan n. 10 000 v. sitten.
Heistä ovat erkaantuneet mm. Suomen ja Baltien N-miehet. Noin 4 000 v. sitten esi-isiemme ollessa Uralin eteläpuolella, haarauduimme muista N-miehistä Ukrainan kautta Baltiaan. Tätä osoittavat tuolle ryhmälle ja siis minun ja sukumme esi-isilleni tapahtuneet geenimutaatiot. Tämä Baltiaan, lähinnä Liettuan ja Latvian alueelle lähtenyt ryhmä on saattanut olla hyvinkin pieni, jopa vain yksi perhekunta. Suurin osa Suomeen tulleista N-miehistä tuli “suoraan” Venäjän länsiosien kautta Karjalaan ja Suomeen. Meidän esi-isämme siis kiersi Länsi-Baltian kautta.
Tutkimukset määrittävät esi-isäni geneettisesti ns. Länsi-Balteiksi. Sukututkija Georg Dunkel määrittelee isäni suvun tarkemmin kuurilaisiksi. Y-dna tutkimustulos ei näillä näkymin puolla suvussamme iät ajat kiertänyttä huhua, että olisimme saksalaisia. Aikaisempi sukunimemme Fritz viittaa saksaan, mutta se ei todista vielä mitään. Saattoihan olla aikoinaan satoja vuosia sitten olla “edullista” poliittisista syistä määrittää itsensä saksalaiseksi ennemmin kuin joksikin muuksi, vaikkapa kuurilaiseksi. Länsi-Baltian alueita on historian saatossa tosin kuulunut Itä-Preussiin ja tämä saattaa selittää jossain määrin saksalaishuhun alkuperää. Toisekseen Fritz-nimi saattaa olla ns. sotilasnimi. Kun henkilö astui Ruotsi/Suomen armeijan palvelukseen, hänelle usein keksittiin uusi sukunimi. Tällä hetkellä tiedossamme oleva kaukaisin esi-isämme Elias Fritz oli sotilas. Ehkä hän tai hänen esi-isänsä oli alkuperäiseltä sukunimeltään jokin baltialaisempi nimi.
Kuurinmaa (lat. Kurzeme) on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puolan-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan. Kuurinmaa kattaa Latvian läntiset osat. Jos siihen lasketaan kuuluvaksi myös Zemgalen alue, sen koillisraja kulkee pitkin Väinäjokea. Alueen korkein kohta on vain 213 metriä meren pinnasta.
Kuurinmaa on saanut nimensä muinaisesta kuurien eli kuurilaisten kansasta, joka puhuibalttilaista kieltä. Viikinkiajalla alueella asui lättiläisiä, joilta virolaiset ja liiviläiset valloittivat Kuurinmaan rannikkoalueita. Kuurinmaa kuului 1200-luvun alusta Saksalaiselle ritarikunnalle, joka hajosi uskonpuhdistuksen vaikutuksesta 1500-luvun alussa. Ritarikunnan raunioille perustettiin Liivinmaan liitto, joka kuitenkin hajosi 1555. Vuonna 1561 perustettiin Kuurinmaan herttuakunta, joka haki suojelua asettumalla Liettuanvasalliksi. Kuurinmaa kuului Puola-Liettualle vuoteen 1795, jolloin se liitettiin Venäjän keisarikuntaan Puolan kolmannessa jaossa, ja se muodosti Kuurinmaan kuvernementin. Siitä sekä Virosta ja Liivinmaasta käytettiin yhteisnimitystä Itämerenmaakunnat.Vuodesta 1918 Kuurinmaa kuului itsenäiselle Latvialle vuoteen 1940 asti, jolloin Latvian tasavallasta tuli Latvian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton jäsen. Vuonna 1991 Latvia itsenäistyi uudelleen.Toisen maailmansodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalainen armeijaryhmä jäi mottiin Kuurinmaalle ja taisteli siellä aina Saksan antautumiseen asti. Latvialaiset partisaanit taistelivat alueella vielä puna-armeijaa vastaan, mutta 1940-luvun lopulla vastarinta hiipui.

Alla karkea kartta siitä, millaisen reitin N-miehet tekivät Afrikasta lähtiessään ennen kuin saapuivat Eurooppaan. N-miehiä kutsutaan myös “mammutinmetsästäjiksi” ja “Niilonpojiksi”.

Niilonpojat

Alla kuva, josta selviää N-miesten suhteellinen osuus väestöstä eri alueilla.

Balttia

Kuvasta näkyy, että myös Baltiassa on runsaasti N-miehiä.

Jossain vaiheessa joku esi-isistäni on päättänyt lähteä läntisestä/eteläisestä Baltiasta pohjoista kohden. Tarkkaa aikaa ei toistaiseksi tiedetä. Sotilasasiakirjojen perusteella Elias Fritz on syntynyt ehkä 1752 (eli tasan 200 v. ennen minua) Karjalassa. Jos tuo epävarma
tieto pitää paikkansa, niin ainakin jo hänen isänsä on asunut jo tuolloin Karjalassa.

Tätä kirjoitettaessa 10.12.2015 nimilista siitä, keiden kanssa minulla/meillä löytyy yhteinen esi-isä jossain vaiheessa historiaa, osoittaa, että nämä henkilöt ovat juuri baltialaisia, ukrainalaisia, venäläisiä jne. Suomalaisnimiä ei tässä listassa juurikaan löydy. Alla vain alkupään nimiä. Kuvasta näkee hyvin, että geneettiset sukulaiseni isälinjalla löytyy paljolti itäisestä Euroopasta.

Itä-eurooppa

Alla olevassa kuvassa on henkilöiden sijainti, joilla on yhteinen esi-isä jossakin menneisyydessä minun kanssani. (tilanne 12.10.2015).

esi-isät 12.10.2015

Kuva osittaa selvästi, että isälinjani painottuu Baltiaan ja Itä-Eurooppaan. Baltiasta on sukulaisiamme lähtenyt runsaasti myös kohti Keski-Eurooppaa.

Alla Länsi-Baltit tilanne 13.11.2015. Olen nyt kohdassa Pos. 13665010 (ainut henkilö toistaiseksi joka on tuohon oksaan löytynyt). Minun esi-isälläni on sen mukaan tapahtunut mutaatio ja se on eriytynyt omaksi haaraksi Y15922:sta n.1650 vuotta sitten eli n. 365 v. aaj.

Länsi-balttia 13.11.2015

Kun joskus joku tulee tuolle samalla oksalle minun kanssani vertailuun, nytkähtää tutkimus taas piirun verran lähemmäksi nykyaikaa. Tuota osumaa odotan suurella jännityksellä. Lopulta dna-tutkimus tavoittaa (toivottavasti) perinteisen sukututkimuksen. Silloin olemme päässeet n. vuoden 1700 tienoille.

Alla Dunkelin N-puu joka alkaa 22 000 vuoden takaa. Vuosituhansien saatossa tapahtuvien geenimutaatioiden perusteella on voitu seurata N-miesten “hajontaa” eri maantieteellisille alueille. Minut löydät (pos. 13665010) kohdasta Western-Balts.

Dunkkelin

Alla eräiden henkilöiden yhteiset esi-isät tästä hetkestä (v.2015) taaksepäin. Minulla ja D. Kirksillä on yhteinen esi-isä n. 558 vuoden takana eli v. 1547.

558-vuodesta

FamilyTree DNA Y-DNA sertifikaatti (SRT)

Y-DNA sertifikaatti

FamilyTreeDNA Haploryhmä sertifikaatti (SNP)

Haploryhmä sertifikaatti

ÄITILINJAN TESTINI
MtDNA-tutkimus kertoo
1) henkilön äitilinjan haploryhmän ja sen perusteella “esiäitien” vaellusreitin maapallolla
2) löytää vertailemalla äitilinjan geenisukulaisia, joiden kanssa henkilöllä on yhteinen esiäiti jossain kohtaa menneisyydessä.
Äitilinjan haploryhmämääritys perustuu siis DNA-näytteen mitokondrion geenisisällön vertailuun RSRS-standardiin. Kun DNA-näytettä verrataan muihin tutkimuslaitoksen tietokannassa oleviin testituloksiin, selviävät äitilinjan geenisukulaiset.
Mitokondrion DNA:n sisältämien geenien mutaatiot eivät valitettavasti kykene erottelemaan äitilinjoja aivan vastaavalla hienojakoisuudella kuin Y-kormosomin mutaatiot isälinjoja. Merkittävät, mutta usein varsin kaukaiset mutaatiot soveltuvat ja riittävät naishaploryhmien (naissukukunnan tytärhaarojen) määrittelyyn. Lähisukulaisuudesta mitokondrioiden mutatoituminen ei kykene antamaan kovinkaan tarkkaa kuvaa, koska mutaatioiden jälkeenkin maailman väestön mitokondrioiden DNA on suhteellisesti liian homogeenista. Äitilinjan tutkimus saattaa tuottaa paljon “sukulaisosumia”, mutta yhteiset esiäidit osumien kanssa ovat useinkin hyvin kaukana menneisyydessä (iloisia poikkeuksiakin joukkoon mahtuu!).
Eritasoiset mtDNA-testit. Äitilinjan testitasoja on kolme. Äitilinjan perushaploryhmä ja esiäitien vaellusreitti maapallolla selviää niissä aina. Kahdella alimmalla tasolla (HVR1 ja HVR1+HVR2) tutkitaan vain tietyt jaksot koko 16569-kohtaisesta mitokondriorenkaasta. Täysosumatkin ovat useimmiten niin kaukaisia, että teoreettinenkin mahdollisuus löytää ”osuman” kanssa yhteinen esiäiti kirkonkirjojen kattamalta ajalta on varsin pieni. Kattavin testitaso FGS (Full Genome Sequence) tutkii ja vertaa kaikki mitokondrion 16569 kohtaa. Se lisää mahdollisuuksia löytää yhteinen esiäiti perinteisen sukututkimuksen ajalta. FGS -osumat sisältyvät tietysti myös HVR1 ja HVR2 -osumiin, mutta sekoittuvat massaan.
Oheinen tFTDNA:n taulukko arvioi, kuinka etäällä “täysosuman” kanssa yhteinen esiäiti on, kun verrataan mtDNA-testin eri tasoja.
Testitaso
Jos tulos täsmää täysin toiseen testiin, yht. esiäiti eli X sukupolvea sitten tai sen jälkeen
Todenäköisyydellä
HVR1
52 sukupolvea (1300 vuotta)
50,00%
HVR1+HVR2
28 sukupolvea (700 vuotta)
50,00%
FGS
6 sukupolvea (400 vuotta )
90,00%

Taulukon tulkinta: esim. HVR1+HVR2 -testin täysosuman kanssa on 50 % mahdollisuus, että yhteinen esiäiti on elänyt 28 sukupolvea (noin 700 vuotta) sitten eli vuoden 1300 eaa. jälkeen. 50 % tapauksista yhteinen esiäiti on elänyt ennen sitä.

Äitilinjani haploryhmä on V1a1a.

V on ensisijaisesti Euroopplainen haploryhmä. Se syntyi Euroopassa noin 13000 vuotta sitten. Vaikka sitä esiintyy matalilla taajuuksilla koko Euroopassa, sitä esiintyy saamelaisissa Suomessa ja Katalonian alueella Espanjassa.
Alahaploryhmä V1a1, mihin äitilinjani kuuluu, syntyi n. 3 000 vuotta sitten. Suomessa V-haploryhmään kuuuluu n. 7 % naisista. Se on aika vähän.

äitilinja

äitilinja2

Äitilinjan osumia listan alkupäästä 24.11.2015
Alla olevien Most Distant Ancestor = kaukaisin tiedossa oleva äidinäidinäidin jne äiti. Minulla ja heillä on jossakin vaiheessa historiaa ollut yhteinen esiäiti. Kaikkiaan nimiä kirjoitushetkellä on 30. Ja luku kasvaa pikku hiljaa.

äitilinja 24.11.2015

Äitilinjan osumat kartalla 24.11.2015

äitilinja 24.11.2015 kartalla

“SERKKUHAKU” eli FamilyFinder (FF)
Kolmas DNA-testimuoto, Family Finder -tutkimus (FF), ei välitä isä- ja äitilinjoista. Se etsii geenisukulaisia kaikista sukuhaaroista. Se löytää yhtä lailla mies- ja naisserkut, sekä isän että äidin suvun puolen sukuhaaroista.
FamilyFinder -testissä tutkitaan ja verrataan kokonaisperimää.Tutkimuksessa verrataan 710.000 merkkigeenin otosta muihin tietokannassa oleviin FamilyFinder -testin tehneiden tuloksiin.
Testi päättelee kaksi näytettä sukulaisten antamiksi, jos näissä 710.000 merkkigeenissä on riittävä määrä yhtenevyyttä. Siinä huomioidaan täysin yhtenevien geenijaksojen yhteenlaskettu kokonaispituus ja pisin täysin yhtenevä jakso.
On loogista, että sukulaisilla on yhtenevää perimäainesta. Lapsihan saa aina puolet perimästään isältä, puolet äidiltä. Mutta sukupolvi sukupolvelta tietyltä yhteiseltä esivanhemmalta peräisin oleva serkusten yhtenevä perimä laimenee, kun puolisot tuovat jokaiselle lapselle puolikkaan uutta, vierasta perimää sukuun.
Sisaruksilla on laskennallisesti 50 % yhteisiä geenejä. Sisarusten lapsilla (1.serkuilla) on yhteisiä geenejä enää 12,5 % koko perimästä. Pikkuserkuilla yhteisen perimän laskennallinen määrä on enää 3,125 % ja 3. serkuilla 0,781 %. Lisäksi tuota ”yhtäläisyyttä” hälventää se, että geenit periytyvät sattumanvaraisesti aina kummaltakin vanhemmalta. Yhtenevän geeniperimän määrä esim. kahden eri 4. serkun kanssa voi olla varsin erisuuruinen.
Testituloksissa annetaan sekä arvio ”serkkuuden” läheisyydestä (esim. 2-3. serkku). Arvio perustuu yhtenevän perimän määrään ja todennäköisyyteen. Tuloksissa ennustetaan serkkuuden läheisyyttä vain 4. serkkuihin asti., koska sen jälkeen arvio on liian epävarma. Sitä kaukaisemmista serkuista ennuste on “5. tai kaukaisempi”. Testin ilmoittamat kaukaisetkin serkut ovat varmuudella sukulaisia, mutta yhteisen perimä tuolla etäisyydellä on a) niin pieni b) sen varionti on niin suuri, että sukulaisuus voi olla hyvin kaukainen.

Kaikkiaan minulla on etäserkkuja kirjoiutushetkellä eri puolilla maailmaa 1350. Kartalla näkyy niistä vain osa. Kun maailmalla teetetään lisää tutkimuksia, tulee myös näitä serkkuosumia lisää (tulee ihan viikoittain useita).

Serkut kartalla 21.11.2015. Oranssit miespuolisia ja vihreät naispuolisia.

serkut kartalla 21.11.2015

Voin verrata kaikkien serkkujeni 23 kromosomia omaani. Siitä näkee, missä kromosomeissa, missä kohtaa ja minkä pituisina (centtiMorgan = cM) meiltä löytyy yhteistä perimää. Mitä pitempi yhteinen pätkä on, sitä enemmän jaamme keskenämme yhteistä perimää.

Alla esimerkki. Olen verrannut 5 serkkuani minuun ja lisäksi heitä keskenään.

5 serkun vertailu

Vertaillussa olen käyttänyt vähintään 5 cM:n yhteistä pituutta kromosomeissa. Pitkät tummansiniset palkit ovat minun kromsomiparejani. Kullakin 5 henkilöllä on oma värinsä heidän kromosomipätkilleen. Mitä pitempi pätkä (cM) on, sitä läheisempi serkku hän minulle todennäköisesti on.

Pisin yhteinen kromosomipätkä on minulla Saukkosen kanssa (keltainen) kromosomissa 2.

Jos samassa kromosomissa on päällekkäin kahden ihmisen pätkät, ovat he myös serkkuja keskenään. Tässä tapauksessa kromosomissa 6, Berg (oranssi) ja Kuusiluoma (lila) ovat siis minun lisäkseni myös keskenään serkkuja. Samoin esim. kromosomissa 12 on Berg (oranssi), Eriksson (sininen) ja Kurri (vihreä) serkkuja keskenään minun lisäkseni. Kromosomissa 17 Berg (oranssi) ja Saukkonen (keltainen) ovat serkuksia.

kromosoonissa

Gedmatch-ohjelmalla voidaan analysoida omaa geeniperimää monella eri tavalla. Alla ympyrädiagrammi minun geeniperimäni jakautumisesta maantieteellisesti eli mistä laajemmista alueista perimäni koostuu.

Gedmatch

Tässä sama asia kromosomittain eriteltynä.

Gedmatch2

Ja tässä palkkidiagrammi kromosomittain.

Gedmatch3

DNA-sukututkimus on varsin nuorta toimintaa ja se maksaa jonkin verran. Se kuitenkin laajenee jatkuvasti ja erityisesti suomalaiset ovat siitä innostuneet. Sitä mukaa kun uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa tulee mukaan, sitä enemmän löytyy henkilöitä joidan kanssa löytyy yhteisiä esi-isiä ja esi-äitejä. Pitemmällä aikavälillä asiat tarkentuvat ja saattaa olla,
että joskus vielä päästään siihen pisteeseen ja niin lähelle nykyaikaa, että tulokset yltävät jo kirkonkirjoihin saakka. Tällöin olisi mahdollista yhdistää dna-tutkimuksen ja perinteisen sukututkimuksen tulokset toisiinsa.
Jos jotakuta sukulaista kiinnostaa aloittaa DNA-sukututkimuksen omalta osaltaan, autan mielelläni alkuun sen minkä voin. Itsekin olen tämän asian kanssa oppimisen polun alkupäässä.

Sukutapaaminen 6.6.2015 klo 13.00 Savonlinna, Seurahuone

Hei
Sukutapaamiseen on ilmoittautunut jo lähes 30 henkilöä, joten tilaisuuden järjestäminen varmistui. Monet vielä miettivät osallistumistaan kuka mistäkin syystä. Olemmekin sopineet, että mukaan voi tulla, vaikka ei ilmoittautuisikaan ennalta. Hyvä tietysti olisi, jos on mahdollista Eskolle tai Joukolle siitä etukäteen ilmoittaa. Tuokaa myös “nuorisoa” mukananne.

Olisi hyvä, jos porukasta löytyisi ideoita miten jatkossa toimitaan. Tässä itse kullekin kertyy ikää ja erilaisia vaivoja, joten jonkinlaista sukupolvenvaihtoa voisi jo ruveta miettimään. Mutta jutellaan niistä sitten Savonlinnassa.

Jos joku teistä on kiinnostunut tallentamaan kerätyt henkilötiedot, se kyllä järjestyy. Ottakaa oma tietokone mukaan, niin asennamme siihen sukututkimusohjelman ja kaikki tiedot. Eikä maksa mitään.

Sydämmellisesti kaikki tervetuloa!

Esko ja Jouko Ritsilä

Päivän ohjelma 6.6.2015 Savonlinna

klo 11.45 Suvun hautoihin tutustuminen Talvisalon hautausmaalla asiasta kiinnostuneille.
Kokoontuminen hautausmaan parkkipaikalla.

Hotelli Seurahuone

Klo 13.00 Avaus

Esittäytyminen ja kuulumiset

DNA-sukututkimus ja mitä se kertoo meidän juuristamme?
onko saksalaisjuuremme huhu totta vai tarua?

Tauko

Sukuhistoriaa, asuinpaikkoja ja mielenkiintoista henkilöhistoriaa 1700- ja 1800 -luvuilta

Mitä tapahtuu jatkossa

Sukuillallinen listalta ja vapaata keskustelua rav. Perlina di Castellossa

Olemme varanneet hotellihuoneita Seurahuoneelta 98,00€ / vrk / standardiluokan huone kahdelle. Sis. aamupalan ja asiakassaunan.
Varaukset tästä kiintiöstä tulee tehdä 5.5.2015 mennessä mainitsemalla tunnus BSUK150605.
Varaukset ja tiedustelut puh.015 20202 huonevaraukset tai email sales.suur-savo@sok.fi.
Varauksia ei voi tehdä nettivarausjärjestelmän kautta.

Ilmoittautuminen sukutapaamiseen 10.5.2015 mennessä joko Eskolle: eskorit@suomi24.fi tai p. 0405137520 tai Joukolle: tokarit@gmail.com tai p. 0400 120073.

NYT KAIKKI JOUKOLLA MUKAAN JA LEVITTÄKÄÄ TÄTÄ “ILOSANOMAA” ETEENPÄIN VAIKKAPA KAUKAISEMMILLEKIN SUKULAISILLEMME!